Keski-ikäinenkin voi kouluttautua

Työelämä on muuttunut radikaalisti 1990-luvun laman jälkeen ja muuttuu entistä kiihtyvämmällä tahdilla 2000-luvulle tultaessa. Ennen mentiin kouluun, jos siihen oli varaa ja tehtiin sitä työtä, mikä satuttiin saamaan. Virka oli hyvä juttu, sillä se tiesi turvaa eläkeikään asti. Valtion ja kunnan “leivän” eli palkan sanottiin olevan kapea, mutta pitkä. Tämä tarkoitti sitä, että aikaisemmin valtion ja kunnan palkkalistoille pääsy toi niukan tulon, mutta turvan eläkeikään saakka.

Nykyisin ei ole enää olemassa eläkevirkoja. Tai jos onkin, niin ei saisi olla. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että työpaikkaa tulisi vaihtaa vähintään 10 vuoden välein. Tällöin voitaisiin varmistaa se, ettei kangistu kaavoihin ja pysyy vireänä ja oppivaisena. Monet työt on pätkitty pätkätöiksi tai erimittaisiksi projekteiksi. Viran saamien on nykyisin kiven alla.

Työntekijöiltä vaaditaan siis entistä enemmän muuntautumiskykyä. Nykyajan työntekijä saa olla melkoinen kameleontti mukautuessaan erilaisiin yrityselämän tarpeisiin. Usein työpaikan säilyttäminen edellyttää uuden oppimista joskus nopeassakin aikataulussa sekä muuntautumiskykyä uusiin tilanteisiin. Osaaminen ennen punnittiin siinä, että pystyi suorittamaan saman työtehtävän uudelleen ja uudelleen ihan samalla tavalla, kyllästymättä. Nykyisin suurinta osaamista on se, että oppii jatkuvasti uutta, kehittää itseään ja mukautuu nopeasti muuttuviin tilanteisiin työpaikalla.

Jatkuva oppiminen tukee keski-iällä kouluttautumista

Nyky-yhteiskunnassa tavoitellaan jatkuvan oppimisen ihannetta. Se tarkoittaa sitä, että oppiminen ei lopu koulun penkille, vaan jatkuu läpi elämän. Vaikka vanhemmiten oppi menee hitaammin perille ja muisti alkaa joskus reistailla, tärkeintä on pystyä kiinnostuneena ja avoimena uusia asioita kohtaan. Kun on valmiiksi asenteeltaan kiinnostunut ja utelias, uuden oppiminen käy helpommin – vanhanakin.

Nykyisin ei ole ollenkaan harvinaista kohdata keski-ikäistä, erityisesti naista, joka on koulussa tai juuri valmistunut uuteen ammattiin. Se tuntuu olevan jopa muoti-ilmiö. Keski-ikäisillä lapset ovat jo kasvaneet isommiksi, joten näin myös vanhemmilla on mahdollisuus kouluttautua uudelleen, kun pikkulapset eivät vie kaikkea heidän vapaa-aikaansa. Monesti myös taloudellinen tilanne antaa keski-iässä ainakin hetkellistä helpotusta uudelleen opiskelijaksi heittäytymiseen. Myös tukia saa nykyisin myös vanhemmalla iällä opiskeluun ja monet pystyvät myös yhdistämään osa-aikaisen työskentelyn opiskeluun. Nykyisin mahdollisuudet ovat niin moninaiset ja työelämä kehittynyt joustavammaksi joka suhteessa.

Irtisanominen tai terveysongelmat ajavat kouluun

Joskus keski-ikäinen ajautuu uudelleen koulun penkille pakon edestä. Eteen on voinut tulla irtisanominen ja uusia töitä ei löydy enää samalta alalta. Tällöin helpoin vaihtoehto on suorittaa nopealla aikataululla jokin uusi ammattitutkinto. Nopeimmillaan uuden tutkinnon suorittamiseen kuluu vain yksi lukuvuosi.

Joskus eteen ovat tulleet terveysongelmat. Esimerkiksi lentäjälle on saattanut tulla epilepsia, lähihoitajalle selkävaivoja ja kassatyöntekijälle allergisoituminen hajusteille ja nikkelille. Tällöin työn suorittaminen laadukkaasti kärsii, jos joutuu joka hetki varomaan oman terveytensä puolesta. Joskus hetkellinen sairasloma auttaa, mutta aina siitäkään ei ole apua. Työkyvyttömyyden rinnalle on tuotu uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus.

Joissakin tapauksissa lisäkouluttautumisen taustalla on toive suuremmasta palkasta. Korkeampaan palkkaluokkaan saatetaan joskus vaatia jokin tietty pätevyys. Myös toisissa työtehtävissä vaaditaan tietty pätevyys, ennen kuin kyseiseen korkeapalkkaisempaan työtehtävään voi edes hakea. Läheskään aina kouluttautuminen ei kuitenkaan liity rahaan.

Oppimisen haasteet

Keski-iällä uusien asioiden oppiminen ei ole enää yhtä helppoa ja nopeaa kuin nuorena. Sitkeydellä ja intohimolla voi kuitenkin suoriutua opinnoista. Myös armollinen täytyy olla: kaikesta ei tarvitse saada täysiä pisteitä, vaikka olisi nuorena ollut kympin oppilas. Säännöllinen opiskelu ja työtaakan jakaminen kalenterin avulla eri päiville auttaa selviytymään opiskelujen aikatauluttamisesta. Yhä useammat keski-ikäiset tarttuvat kuitenkin mahdollisuuteen hankkia itselleen uusi ammatti ja se kannattaa. Keski-ikäisillä on työelämää jäljellä vielä niin runsaasti, että uudelleenkouluttaminen kannattaa.